Rauma-lauttakylä tieltä nähdään yksi Suomen 27 kansallismaisemasta. Köyliönjärvi. Näemme peltoa, vettä ja puita, niin kuin Suomen tuhansissa muissakin järvimaisemissa. Mikä tekee siitä kansallismaiseman ? Klikkaa kuvia.

Järvessä on muutama saari. Yksi niistä on nimeltään Kirkkokari. Saareen on mantereelta n. 100 m:n soutumatka. Kesäkuun alussa saareen kokoontuu pyhimyksen palvojia.

Pyhä Henrik oli Suomen kansallispyhimys, joka n. v.1150 tuli vahvistamaan ja antamaan lisäuskoa Suomen alkaville ja horjuville kristillisille seurakunnille. Henrikin työ katkesi kuitenkin alkuunsa. Lähellä Kirkkokaria hänet nimittäin tappoi Lalli niminen talonpoika tai olikohan suurikin isäntä . Kirkkokariin on Pyhän Henrikin kunniaksi pystytetty patsas..

Kansantaru kertoo, että Lallin surmaaman piispan hiippaa olisi säilytetty Lallin tilan kellarissa. Kirkkosaaressa, Vanhankartanon pihamaalla onkin iso kellari, nimeltään Lallin kellari. Laskeuduimme syvyyksiin, mutta hiippaa emme kyllä enää löytäneet.

Harjavallan puolella, entisen Hiirijärven rantatöyräällä on iso kivi, johon museovirasto on lätkäissyt Muinaisjäännös- kilpensä. Kiven sanotaan liittyvän Lallin tarinaan.

Nousiaisista Köyliön Kirkkokariin kulkee merkitty polku, Pyhän Henrikin tie. Sitä ovat munkit käyttäneet pyhiinvaellusmatkallaan Henrik piispan kuolinpaikalle. Polku kulkee läpi soitten ja kallioitten. Munkkein Levo- nimisellä paikalla polun varrella on erikoisia kivirakenteita. Klikkaa kuvaa.

Köyliön kirkko Kirkkosaaressa on töyräällä, josta on jyrkähkö rinne alas Köyliönjärven rantaan. Tähän rinteeseen on muinoin rakennettu muhkeat portaat. Kansa sanoo niitä papin portaiksi.

Köyliössä Yttilän Otta- nimisessä paikassa löysimme pienehkön kiven, johon oli kaiverrettu vuosiluku 1659. Miksi?

Köyliön Kankaanpään kylässä on suurehko, kirkasvetinen lampi. Tämä on lähde, nimeltään Kuninkaanlähde. Sen pohjalla nähdään hiekan pulppuilevan ja kiehuvan.

Kartta Köyliöstä