|
Kiikartornin tarina Kiikartorni pystytettiin 1892 purjelaivakaudella Lonsin kallion korkeimmalle kohdalle. Nimensä se oli saanut siitä, että tornista kiikaroitiin saapuvia laivoja. Kun laivan nähtiin tulevan, torniin nostettiin merkinantopalloja. Ne ilmoittivat kaupunkiin ajureille, vastaanottajille ja merimiesten kotiväelle laivasta. Torniin nostettiin myös kartioita ilmoittamaan tulevasta myrskystä. Kiikartornia ei enää tarvittu, kun sähköiset yhteydenpitovälineet otettiin käyttöön. Se purettiin vuonna 1956. Kun lähes sata vuotta kiikartornin rakentamisesta oli kulunut ryhdyttiin vuorineuvos Reino Salon aloitteesta ja Rauman Merimuseoyhdistyksen tukemana suunnittelemaan uutta kiikartornia- purjelaivakauden muistomerkiksi. Se saatiinkin toimeksi, mutta toiseen paikkaan Fåfängan niemelle Syväraumanlahden rantakalliolle ja kiikartonin juhlalliset avajaiset pidettiin 27.6.1992, kun sata vuotta ensimmäisen rakentamisesta tuli täyteen. Kuvassa Merimuseoyhdistyksen hallitus kokoontuneena. Kuva 3. Uuden kiikartornihankkeen ideoija ja primus motor sekä merkittävä rahoittaja vuorineuvos Reino Salo puhumassa uuden tornin avajaisissa. Kuva 4. Juhlaliputettu kiikartorni. Kuva 5. Vuoden kuluttua 1993 muurattiin kiikartorniin kuparilieriö, jonka kanteen tuli teksti, että lieriön saa avata vasta 2092 eli sadan vuoden kuluttua kiikartornin vihkiäisistä. Lieriö kätkee sisäänsä mm. tietoja Rauman Merimuseoyhdistyksestä, valokuvia, sanomalehtiä, käytössä olevat kolikot, Tauno Koskelan raumankielen sanakirjan sekä n. tunnin pituisen video- ohjelman raumalaisesta nykyelämästä. Kuvassa lieriötä valmistetaan Erkki Helkelän, Reino Salon ja Mauno Laineen johdolla.
Kesäiseen aikaan kiikartorni on avoinna yleisölle.
|
     |
||
|
|||
 |
|
||
|
|
|||
| | |||
| |||
| JN-Kulttuurivideot | Rautatienkatu 23, 26100 Rauma | Yhteys | |||
