On kulunut 4-5 vuotta ja Iirolla ja Aarolla on tuulen voimalla kulkeva kulkupeli. Purje on tehty jauhosäkkikankaasta ja soutupaatin mastona sekä priistankona ovat suorat luonnonpuut lähimetsästä. Kelpaa sillä porhaltaa myötätuuleen. ( kuva 2. )

Sitten tuli aika, jolloin Iirolla ja Aarolla on jo varsinainen seilpaatti, limisaumainen merenkyntäjä ja oikeat seilit. Isät ja äidit, mummut ja vaarit on saatu kyytiin. ( kuva 3 )

Sodan jälkeen alkoi Raumallakin näkyä purjeveneitä.( ei enää pelkkiä seilpaatteja.)
Sellainen vesimenijä oli myös Iirolla ja Aarolla oltava. Kuvassa heidän veneensä nähdään Sampaanalan lahden edustalla. Taitaa siinä olla joku tyttökin kyydissä. ( kuva 4 )

1970-luvulla Iiron ja Aaron upea luksusvene nähdään muiden samankaltaisten veneitten seurassa Hakunissa sijainneen Purjehdusseuran majan laiturissa. Iiroa ja Aaroa ei näy. Arvattavasti he istuvat majan viihtyisässä ravintolapöydässä seuranaan viehättävät raumalaiset purjehtijaneitoset Meri-Maija ja Lotta. Ilta on saapumassa ja aurinko painumassa Raumanmeren horisontin taa. Täältä lasin takaa on mukava seurata iltaruskon mahtavaa näytelmää ( kuva 5 )