| Lisätiedot: | Farmaseutti Pirkko Nybergin muistoja uimalaitokselta v:sta 1935 alkaen:
-Uimalaitos oli pieni vaatimaton rakennus. Kun tultiin sisälle, ensin oli vahtimestarin koppi. Muistan vanhan Nymanin tädin, joka hoiti vahtimestarin tehtävää usita vuosia. Sitten tuli Beda Palmu, kultaseppä Viljo Palmun äiti. He olivat jo vanhoja mummoja ja ansaitsivat tällätavoin muutamia lantteja kesän aikana. Tehtävänä heillä oli ottaa maksu avaimellisista kopeista. Sellaisia koppeja oli sekä naisten, että miesten puolella n. 10. Avokoppeja oli useita ja niihin oli kaikilla vapaa pääsy. "Limsaa" nämä tädit myös myivät. Koppien siivous kuului myös heille. Heidän kanssaan yritettiin olla hyvissä väleissä. Lankkuaita erotti miesten ja naisten puolet toisistaan, muuten ne olivat samanlaiset, paitsi että miestenpuolella sijaitsi 2-kerroksinen torni ja naisten puolella vain hyppylauta.
Itse opin uimaan Otanlahdessa 6-vuotiaana. Senjälkeen siirryttiin uimalaitoksen puolelle. Kirjoittauduimme ns. uimakouluun, koska silloin meillä oli oikeus suorittaa tutkintoja ja osallistua kilpailuihin.
Ja niin muodostui uimalaitos minulle ns. toiseksi kodiksi. Kotona käytiin vain syömässä, nukkumassa ja joskus kaupassa. |
Kerro tästä ystävälle!
