Lisätiedot: | Liinmaan linnan historiaa
Kokemäenjoessa nykyisen Kokemäen kaupungin alueella oli keskiajalla luja varustus,
Kokemäenlinna.
Se oli rakennettu pääasiassa hallinnollisista syistä esim. veronkannon takia. Linnan ylläpito
oli paikallisen väestön vastuulla ja usein linnanisännät ja sotilaat käyttäytyivät tylysti asukkaita
kohtaan. Linnan ylläpito oli asukkaille raskas taakka.
Vuonna 1364 Ruotsin kuninkaaksi valittiin Albrekt Mecklenburgilainen. Hänen oli valloitettava
muihin käsiin joutunutta maata, esim. Satakunnan.
Kokemäkeläiset toivoivat uuden, helpomman ajan koittavan.
Vuonna 1367 Öölannissa majaileva kuningas saikin vastaanottaa sinne kokemäkeläisen lähetystön
joka vaati linnan siirtämistä muualle.
Kuningas suostui. Uusi linna piti rakennettaman Eurajoen suistoon Liinmaahan. Rakennustehtävä annettiin saksalaiselle Didrich Vereggdelle . Linna piti rakennettaman pääosin puusta ja sen miehitykseksi määrättiin 8 aseenkantajaa. Rakentajansa mukaan linnaa ruvettiin nimittämään Vreghdenborgiksi.
Tästäkin koitui rasitus paikalliselle väelle. Vanha kansanruno kertoo: Ei silloin hyvin eletty
kun oli linna Liinmaassa, kuisti Kumolan ( Kokemäen)kedolla.
Kauan eivät kuninkaan sotilaat saaneet pitää linnaansa. Kävi niin, että kuningas ja hänen meklen-
burgilainen puolueensa joutuivat kuningatar Margaretan valtataistelun kohteeksi.
Margaretha näytti menestyvän ja valloittikin esim. Tukholman kaupungin.
Nyt perustettiin vitaaliveljiksi kutsuttu veljeskunta, jotka merirosvoudellaan ja hyökkäyksillään aiheuttivat kauhua Itämeren piirissä. He valloittivat mm. Raaseporin ja Korsholman linnat.
Vitaaliveljien yhdeksi tukikohdaksi tuli Liinmaan linna.
Vuonna 1395 kuningas antoi Liinmaan linnan vitaaliveljiä suosivalle ylimykselle Knut
Bonpoika Gripille.
Margarethan onnistui kuitenkin hyvin pian vakiinnuttaa asemansa. Vuonna 1396 hän määräsi,
että aatelisten linnat oli purettava.
Tähän päättyy linnan sotilaallinen ja hallinnollinen merkitys. Linnan tämänjälkeistä elinikää
ei tiedetä . Joka tapauksessa Liinmaan linnan elämä päättyi tuhoisaan tulipaloon, joka tuhosi
kaikki mäellä olevat rakenteet.
Asiatiedot: Ulla Heino: Eurajoen historia ( Jukka Luodon tutkimukset )
Pirjo Tuominen: Villa Cumusta Kokemäen kaupunkiin
Seija Väärä: Merirosvoja Suomen vesillä
|